Heikko työhyvinvointi hoitoalalla on ollut vahvasti esillä. Uutisoinnin perusteella esimerkiksi kiire ja uupumus ovat alalla tyypillisiä.
Lapinlahden kunnassa on päätetty tehdä työtä sen eteen, että hoitopalveluissa työskentelevien keskuudessa alhainen työhyvinvointi ei olisi sääntö vaan ennemminkin poikkeus. Siksi syksyllä lähdettiin kartoittamaan, millainen tilanne työyhteisössä vallitsee, jotta voitaisiin pureutua oikeisiin kehityskohteisiin työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Apuna Lapinlahden kunta käytti pitkäaikaista yhteistyökumppaniaan, työkykyjohtamiseen erikoistunutta yritystä. Työhyvinvointivalmentaja Johanna Huhta on ollut mukana kunnan työkyvyn kehittämisessä jo useamman vuoden ajan.
– Haastattelimme esihenkilöä ja työntekijöitä, jotka työskentelevät Lapinlahden kunnalla vanhusten asumispalveluissa ja kotihoidossa, Huhta kuvailee, kuinka kehitystyö lähti liikkeelle.
Keskusteluissa käytiin läpi niin itse työhön, työilmapiiriin kuin työhyvinvointiin liittyviä aiheita. Niin työntekijät kuin esihenkilöt ovat arvostaneet, että Lapinlahden kunta hankki avuksi ulkopuolisen toimijan.
– On ihanaa, että ulkopuolelta tuli ihminen kysymään, miten meillä toimitaan. Hän pystyy katsomaan asioita niin paljon eri tavalla kuin että tilannetta olisi kartoittanut joku omasta joukostamme, Lapinlahden kotihoidon vastaava sairaanhoitaja Mari Pohjola kertoo.
Meillä vallitsee keskustelevampi ilmapiiri.
Tulosten kuuleminen jännitti paljon erityisesti johtoasemassa työskenteleviä ja henkisesti esihenkilöt ja johto olivat valmistautuneet pahimpaan.
– Välillä on ollut tunne, että kaikki on väärin ja paljon negatiivisia asioita liikkui kotihoidon ympärillä. Olinkin positiivisesti yllättynyt miten paljon positiivisia asioita tuli esille, Pohjola kuvailee tuntemuksiaan tulosten suhteen.
Erityisesti yhteen hiileen puhaltaminen, korkea ammattitaito, huumorintajuisuus ja avoimuus koettiin työyhteisön vahvuuksiksi.
– Usein kehitystyössä lähdetään etsimään heikkouksia ja keskitytään vain vahvasti siihen, mikä organisaatioissa on huonosti. Meidän tapaamme kuuluu kuitenkin keskittyä myös vahvuuksiin ja hyviin asioihin, sillä niiden tunnistaminen on erityisen tärkeää: vahvuudet ovat voimavara, jonka avulla voidaan vaikuttaa heikkouksiin ja rakentaa heikkouksista uusia vahvuuksia, Huhta avaa toimintatapaa.
Osallistava lähestymistapa saakin kiitosta Pohjolalta.
– Suosittelen ehdottomasti kaikkia tasoja osallistavaa tapaa työhyvinvoinnin kehittämisessä, jotta kaikkien ääni tulee kuulluksi. Työhyvinvointi on kuitenkin yksi tärkeimpiä asioita tässä työssä jaksamisessa ja työnantajan tulee luoda tietynlaiset raamit työnteolle.
Vaikka varsinaisia jatkotoimenpiteitä ei ole vielä Lapinlahden kunnassa ehditty jalkauttamaan on Pohjola huomannut selkeän muutoksen työpaikalla.
– Tuntuu, että työilmapiiri on tämän kehitystyön myötä parantunut ja olemme menneet positiiviseen suuntaan jo nyt. Meillä vallitsee keskustelevampi ilmapiiri, Pohjola kertoo.