”Jos monimutkaisessa liiketoiminnassa jotain voi yksinkertaistaa, se kannattaa aina”, sanoo Janne Lehtonen. Mellanolla on ollut enimmillään kolme tuotantolaitosta, nyt niitä on yksi. Saman katon alla ovat niin tuotanto, johto kuin omistajuuskin. Mirja Leinonen

Matti ja Liisa 50 vuotta: Toimitusjohtaja Janne Lehtonen palautti Mellanon juurilleen ostamalla yrityksen emoyhtiöltä: "Mellanosta tuli jälleen oikeasti pk-yritys, ja sillä on ollut merkittävä vaikutus tuloskehitykseen."

Katri Viitaniemi

Katri Viitaniemi

Kaukana käytiin ja takaisin tultiin. Siihen tiivistyy Mellano Oy:n tähänastinen historia toimitusjohtaja Janne Lehtosen mukaan.

Juuriltaan kiintokalustevalmistaja Mellano on lapinlahtelainen perheyritys. Pitkään omistajuus oli kuitenkin kauempana: vuosina 1992–2019 Mellano oli osa PRT-Forest-konsernia.

Nyt yrityksen omistaa jälleen kaksi yksityishenkilöä. Vuosi sitten toimitusjohtaja Lehtonen osti Mellanon yhdessä avainasiakaspäällikkö Marika Pehkosen kanssa.

Yritys ei ollut myytävänä, mutta kun Lehtonen ilmaisi kiinnostuksensa sen ostamiseen emoyhtiöltä, asiat etenivät ripeästi.

– Olin saanut jo pitkän kokemuksen yrityksestä ja minulla rupesi olemaan paljon visioita sen kehittämisestä. Kun hyppäsi yrittäjäksi, on huomattavasti enemmän valtaa toteuttaa muutoksia, perustelee Lehtonen yrittäjyyttään.

– Toimialana kalustevalmistus on tosi pienikatteista, kädet savessa -tyylistä hommaa. Ison konsernin osana on vaikeampi tehdä tulosta.

Kun hyppäsi yrittäjäksi, on huomattavasti enemmän valtaa toteuttaa muutoksia

Koko Lehtosen toimitusjohtajakauden ajan, vuodesta 2012, Mellano oli tehnyt tappiota. Nyt suunta on kääntynyt, ja Lehtonen pitää sitä seurauksena uudesta omistajuusjärjestelystä.

– Omistajanvaihdoksessa Mellanosta tuli jälleen oikeasti pk-yritys, ja sillä on ollut merkittävä vaikutus tuloskehitykseen.

Vuoden 2018 liiketulos oli lähes 700 000 euroa miinuksella, mutta viime vuonna sinniteltiin jo plussan puolelle. Lehtonen uskoo suunnan jatkuvan samana.

– Käänne joka saatiin aikaan perustui toiminnan ketteröittämiseen, jonka yrityskauppa mahdollisti. Rahassa ei pyöritä vieläkään, mutta suunta on hyvä ja yhtiö on taloudellisesti vakaalla pohjalla.

Lehtosen mielestä kaikki pk-yritykset ovat enemmän tai vähemmän toimitusjohtajansa näköisiä.

Rahassa ei pyöritä vieläkään, mutta suunta on hyvä ja yhtiö on taloudellisesti vakaalla pohjalla.

– Ja jos toimitusjohtaja on myös omistaja, kyllä siitä vielä vähän enemmän hänen näköisensä tulee.

Mellanon pääomistaja on entinen kilpaurheilija, ja luonteeltaan nopea. Se näkyy hänen tavassaan johtaa yritystä.

– Minun tapani tehdä bisnestä on toteuttaa paljon pieniä muutoksia koko ajan.

Pk-yrityksen omistajana se onnistuu helposti.

– Nyt ei tarvitse kuin saada idea, soittaa toiselle omistajalle ja toteuttaa se. Periaatteessa pystytään pitämään yhtiökokous 365 päivänä vuodessa, hän kuvaa.

Paikallisuus mahdollistaa valtakunnallisen menestymisen.

Kaikki Mellanon kalusteet ja komponentit valmistetaan Lapinlahden Kivistöntiellä. Mitä merkitystä sillä on?

Janne Lehtosen mukaan kotimaisuus on tärkeä valintakriteeri koko ajan useammalle keittiön ostajalle. Sillä sen sijaan ei kuluttajalle ole todennäköisesti väliä, millä paikkakunnalla tehdas sijaitsee – kunhan Suomessa.

– Yrityksen identiteetin ja osaamisen kannalta se kuitenkin on erittäin tärkeä asia.

Yrityksen identiteetti rakentuu muun muassa henkilöstön kautta. Mellanon 90 työntekijästä 76 on lapinlahtelaisia.

Jos yrityksen kotikunta ei asiakkaalle olekaan tärkeä, Kivistöntien tehtaan seinien sisällä lapinlahtelaisuudella on suuri merkitys.

Kun on pannut omaisuutensa tähän kiinni, se sitouttaa paikkakuntaan ihan tarpeeksi.

– Täällä hyödynnetään nimenomaan lapinlahtelaista puusepänosaamista. Olemme iso ja turvallinen työnantaja joka on ollut alalla pitkään, pohtii Lehtonen.

Tämän vuoden aikana Mellanosta on tullut entistäkin lapinlahtelaisempi yritys, kun sekä tuotanto, johto että omistajuus ovat nyt saman katon alla.

Tavallaan asia on näin: lapinlahtelaisuus ei näy missään, mutta vaikuttaa kaikkeen.

– Paikallisuus mahdollistaa valtakunnallisen menestymisen.

Kilpaurheilijan menneisyys näkyy toimitusjohtaja Lehtosessa paitsi nopeutena, myös voitontahtona.

– Haluan aina että minun joukkueeni voittaa.

Nyt joukkue on lapinlahtelainen.

"Minun tapani tehdä bisnestä on toteuttaa paljon pieniä muutoksia koko ajan", sanoo Janne Lehtonen. Pk-yrityksen omistajana se onnistuu helposti. Katri Viitaniemi

Keskisuuri, kehittyvä yritys kaukana ruuhka-Suomesta – diplomi-insinöörin urahaave toteutui Lapinlahdella

Janne Lehtosesta tuli savolainen kymmenisen vuotta sitten. Viimeisenä työtehtävänään ennen pääkaupunkiseudulta Ylä-Savoon muuttamista hän vastasi globaalista tuoretuotehankinnasta SOK:n logistiikkayhtiö Inex Partners Oy:ssä.

– Olin vahvasti menossa hississä ylöspäin uraputkessa. Sinänsä kaikki oli hyvin ja työ mielekästä.

Perheenlisäys sai Lehtosen ja hänen vaimonsa kuitenkin kaipaamaan pois ruuhka-Suomesta. Pariskunta alkoi etsiä töitä molempien kotiseuduilta, Etelä-Karjalasta ja Pohjois-Savosta. Vaimon synnyinseudulta tärppäsi, ja perhe muutti Iisalmeen.

Lehtosesta tuli Kuopiossa toimivan hankinta- ja henkilöliikenteen palveluja tuottava IS-Hankinnan, nykyisen Sansia Oy:n ensimmäinen toimitusjohtaja.

Pesti jäi kuitenkin lyhyehköksi, kun vastaan tuli vielä kiinnostavampaa. Mellanon toimitusjohtajan paikkaa oli ”pakko hakea”.

– Jos en olisi edes yrittänyt, olisin jossitellut sitä vielä kiikkustuolissa.

Mikä lapinlahtelaisessa kiintokalustevalmistajassa sitten oli niin ohittamatonta? Toimialakaan kun ei ollut Lehtoselle ennestään tuttu.

– Paitsi että halusin maaseudulle, halusin yleisjohdollisiin tehtäviin. Ja Mellano on kuitenkin jo ihan jonkun kokoinen yritys.

Isohkon yrityksen johtaminen kiinnosti, ja siihen Mellano tarjosi mahdollisuuden. Lehtosesta tuli yrityksen toimitusjohtaja helmikuussa 2012.

Korkeasti koulutettujen haaveet muuttaa ruuhka-Suomesta maakuntiin voivat tyssätä työllistymiseen.

– Teollisuusvetoisella alueella kuten Ylä-Savossa johtotehtävävakansseja on vähän verrattuna suorittavaan portaaseen, tietää diplomi-insinöörin koulutuksen saanut Lehtonen.

Siksi Mellano on hänelle todeksi muuttunut työelämähaave: keskisuuri, koko ajan kehittyvä yritys kaukana ruuhka-Suomesta.

Muualta tulleelle sellainen käsite kuin kotikunta ei Lehtosen mukaan ole kovin olennainen.

– Minulle vantaalaisena Kuopio, Iisalmi, Lapinlahti, Nilsiä tai Vieremä olivat kaikki yhtä ja samaa. Halusin pääkaupunkiseudulta Pohjois-Savoon, ei sillä ollut väliä minkä nimiseen kuntaan.

Kymmenen vuoden jälkeenkään hän ei identifioi itseään erityisesti iisalmelaiseksi. Itse asiassa hän kokee itsensä hyvin lapinlahtelaiseksi, vaikkei ole asunut paikkakunnalla päivääkään.

– Merkittävän osan ajastani vietän täällä.

Lapinlahdella ovat työ ja harrastukset, Iisalmessa koti ja perhe.

Arkipäivisin Lehtosen tuo Lapinlahdelle työ, iltaisin usein vielä liikuntaharrastukset: jääkiekko, kaukalopallo ja jalkapallo.

Entistä lapinlahtelaisemman hänestä on viime vuodesta lähtien tehnyt lapinlahtelaisen yrityksen omistajuus.

– Kun on pannut omaisuutensa tähän kiinni, se sitouttaa paikkakuntaan ihan tarpeeksi. Ei sillä ole mitään merkitystä missä asuu.

Etusivulla nyt