Vuoden päästä tässä on valmiina navetta 750 lehmälle. Lehmien laskeminen ei Jarmo Korhosen mielestä ole kovin mielekästä. Jokaisella tuottajalla on omat perusteensa valinnoilleen. Tero Joutselainen

Matti ja Liisa 50 vuotta: Jarmo Korhonen tuottaa maitoa maailman parhaissa olosuhteissa - Parsinavetasta pihattoon oli paljon suurempi muutos kuin mitä seuraava loikka tulee olemaan

Tero Joutselainen

Tero Joutselainen

Korpijärvellä kotipaikallaan maitoa tuottava Jarmo Korhonen ei ymmärrä jatkuvaa itkua Suomen olosuhteista, ei ainakaan maidontuotannon osalta.

– Kyllä kai täällä on Kanadan ohella maailman parhaat olosuhteet tuottaa maitoa. Kasvukausi on vähän lyhyt, mutta sehän rajoittaa vain peltopuolella. Nurmi kasvaa kesällä kellon ympäri ja ihan lähipelloilla. Missään muualla ei ole vastaavaa.

Ei ainakaan lehmälle ole optimaalinen olosuhde, jos on ympäri vuoden yli 30 astetta lämmintä. Kuten vaikka Saudi-Arabiassa, johon on rakennettu jättinavetoita.

Eläinten hyvä terveys kertoo tietysti parhaiten olosuhteista. – En edes muista milloin olisi ollut tarvetta eläinlääkärille päivystysaikaan. Tero Joutselainen

Korhoselle on aina ollut selvää, että oma työpaikka on kotitilalla.

– En ole ikinä oikeita töitä tehnyt, enkä muuta osaa, naurahtaa Korhonen.

Nurmi kasvaa kesällä kellon ympäri ja ihan lähipelloilla.

Vaikka sivukylät tahtovat hiljentyä ja joka paikkaan on pitkä matka, niin se liittyy hänen mielestä omiin valintoihin.

– Kehitys on ihan ymmärrettävää. Ei tänne nuorisoa jää, kun ei ole töitä. Ja ikäjakauma alkaa olla sellainen, että ei nuoria ja lapsia enää tulekaan. On ihan ymmärrettävää, että koulu suljetaan, kun lapset loppuvat toteaa Korhonen

Korhosen kaikki viisi lasta ovat käyneet Paloisten koulua. Kymmenenvuotias käy edelleen ja voi olla, että hänen jälkeensä tuota koulua ei käy kukaan. Vanhin on jo Kuopiossa lukiossa.

Lapset tekevät tilalla töitä, jos on tarvetta. Vielä ei tilan jatkosta ole keskusteltu. Korhonen itse on nyt 42-vuotias.

Hänen isänsä kuoli vuonna 1991. Vuodesta 2007 tila on ollut Jarmon ja hänen vaimonsa Satu Korhosen nimissä. Tätä ennen tila toimi yhtymänä.

Jarmo Korhosen toteaa, että Suomessa on parhaat olosuhteet tuottaa maitoa. Tero Joutselainen

Korhosen tilalle valmistui tänä vuonna uudisrakennus hiehoille. Vuoden päästä on valmiina navetta 750 lehmälle. Nuorkarjaa tilalla voi lupien mukaan olla noin 500 eläimen verran.

Itse Korhonen ei jaksa innostua päivittelemään hankkeen kokoa ja lehmien määrää – tai onko navetta Suomen suurin.

– En ole kenenkään lehmiä käynyt laskemassa. Nämä ovat ihan jokaisen henkilökohtaisia päätöksiä ja laskemien tulosta. Navetta ei ole iso, kun ajatellaan, että samoilla markkinoilla ollaan virolaisten ja tanskalaisten kanssa. Maailman suurimmassa navetassa on poikimaosastokin suurempi kuin tämä.

Jos investoinnin hintaa taas miettii, niin kymmenen robotin navetan lehmäpaikka on kohtuuhintainen, kun vertaa yhden tai kahden robotin navettaan. Vuoden päästä navetan tarkka hintakin on selvillä.

– Seitsennumeroinen luku se on, kertoo Korhonen.

Toki uutta navettaa voi verrata Korhosen tilan alkuun, kun tilalla oli vuonna 1949 neljä lehmää. 90-luvun alussa lehmiä oli 15 ja lisäksi oli 120 sonnia.

Vuosikymmenen lopulla sonnit saivat lähteä ja lehmien määrä nousi noin 50. Robottinavetan tulo nosti määrän viisinkertaiseksi kymmenisen vuotta sitten.

– Parsinavetasta pihattoon oli paljon suurempi muutos kuin mitä tämä seuraava tulee olemaan. Kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Uuteen navettaan tulee kymmenen robottia, mutta työ pysyy periaatteessa samana.

Investoinnit ovat vuosien mietinnän tulosta.

– Ei kai kukaan ihan hetken mielijohteesta tällaista tee. Eikä tässä mikään epäilytä. Ei tähän voisi ryhtyä, jos ajattelee, että pieleen menee kuitenkin. Katteiden pieneneminen tietysti kannustaa lisäämään tuotantoa.

Maidon menekkiin hän kuitenkin uskoo, vaikka perusmaidon juonti on vähentynyt. Jossain muodossa maito kuluttajille menee.

Tärkein on kuitenkin lehmä. Ja se on sama. Eläinten hyvä terveys kertoo tietysti parhaiten olosuhteista.

– En edes muista milloin olisi ollut tarvetta eläinlääkärille päivystysaikaan. Kerran kuussa on terveydenhuoltokäynti. Muuta tarvetta ei käytännössä ole.

– Lehmien kanssa tehdään nykyään vähän erilaisia töitä.

Se, mikä muuttuu, on käytännössä puhdasta logistiikkaa: lanta on saatava pois ja rehua lehmille eteen.

Uuden navetan eläimiä on jo vuoden päivät keräilty tilojen antaessa myöten. Seuraava vuosi menee ainakin vielä kerätessä.

– Vuoden päästä uudet tilat olisi saatava äkkiä tuottavaan toimintaan, mutta ei 750 lehmää voi ostaa valmiiksi mihinkään odottamaan.

Poikivia hiehoja on siis ostoslistalla mahdollisimman paljon.

Robottinavetan tulo nosti lehmien määrän viisinkertaiseksi kymmenisen vuotta sitten. Tero Joutselainen

Tila on paikallisesti melkoinen työllistäjä. Nyt on kolme ulkopuolista työntekijää ja investointien jälkeen pitää palkata saman verran lisää. Tänä ja ensi vuonna töissä on viisi kirvesmiestä.

Tilan toiminta vaatii myös teknisesti varman toimintaympäristön.

Valokuituyhteys tuli esimerkiksi tilalle ensimmäisten joukossa. Ja on ollut tarpeen. Äskettäin lypsyrobotteja päivitettiin Tanskasta käsin pari vuorokautta, mikä ei olisi ollut mahdollista ilman kunnon verkkoa.

Sähkö kulkee maakaapelissa, vaikka siitäkin huolimatta tilalla on varavoimala sähkökatkojen varalle.

Etusivulla nyt