Päivi Bergqvist (oik.) iloitsee siitä, että elämä on juuri nyt hyvin tasapainoista. Tasapainoa siihen tuo muun muassa puoliso Maritta, joka on parisuhteen rauhallisempi puolisko. Katri Viitaniemi

Matti ja Liisa 50 vuotta: Päivi Bergqvist on paikallislehden ikätoveri – Viisikymppisenä hän on kokenut loppuunpalamisen ja oppinut arvostamaan tasapainoa, niin arjessa kuin ihmissuhteissa

Katri Viitaniemi

Katri Viitaniemi

– Meillä on tämmöinen omituisten otusten perhe. Kaksi akkaa, kaksi possua ja kissa, esittelee Päivi Bergqvist.

Perheen ainoa mies on 15-vuotias Roni-kissa. Kaksi possua ovat minipossut Saimi ja Stella, ja kaksi akkaa Päivi ja Maritta Bergqvist.

Päivi on päivän nuorempi kuin Matti ja Liisa. Hän täyttää 50 vuotta 27. marraskuuta. Mitä viisikymppiselle kuuluu?

On tullut aika rauhoittua. Suunnilleen niin Päivi Bergqvist kokee 50-vuotispäivänsä kynnyksellä. Hän sanoo olevansa ihminen, joka tekee koko ajan jotain, on aina tehnyt. Paitsi silloin kun on pakko pysähtyä.

Tänä syksynä on ollut pakko, kaihileikkauksen jälkeen on pitänyt malttaa toipua rauhassa. Toisenlainen pakko tuli vastaan vähän aiemmin.

Ihminen jonka näkemisestä tulee hyvälle mielelle. Sellainen Päivi on usein saanut kuulla olevansa.

Harrastukset jäivät, kun työ vei voimia. Nyt olen alkanut taas tehdä musiikkia ja maalata.

– Kai tämä minun persoonani on sellainen, olen aina ollut avoin ja sosiaalinen.

Se mitä toiset näkevät ei kuitenkaan aina ole sama kuin mitä ihminen itse kokee.

– Paloin puhki edellisessä työssäni, kertoo Bergqvist.

Puutyöverstaalla työpajaohjaajana toimiessaan hän väsyi. Verstaan työntekijät olivat kuntouttavassa työtoiminnassa, monen elämänhistoria oli hyvin rankka. Päivin työnä oli ohjata puutöiden valmistamista. Hyvin käytännönläheistä työtä siis, mutta silti hän koki työnsä henkisesti raskaaksi.

– Koin etten pystynyt auttamaan heitä tarpeeksi.

Kaikella on tarkoitus, ja yhdessä selvitään aina.

Työkokemus oli kuitenkin silmiä avaava ja antoi elämälle uutta suuntaa. Tällä hetkellä Päivi työskentelee Mellanolla, joka on hänelle tuttu työnantaja jo nuoruusvuosilta. Työkaverit ovat mukavia eikä työssä ole mitään vikaa. Koko ajan viisikymppinen nainen kuitenkin pohtii, mikä hänestä tulee isona.

– Kun koin burn outin, henkiset asiat alkoivat kiinnostaa. Mystiikka on kiehtonut aina, mutta nyt ne asiat ovat nousseet enemmän pintaan.

Nykyään Päivi muun muassa meditoi ja on alkanut tietoisesti rauhoittaa itseään ja elämäänsä. Myös suuret, koko elämän kokoiset kysymykset pyörivät mielessä.

– Miksi minä olen minä? Miksi olen elänyt tähän mennessä juuri tämmöisen elämän?

Isojen asioiden pohtiminen on tehnyt hyvää.

– Olen voimaantunut ja löytänyt uusia piirteitä itsestäni. Ainakin pitkäjänteisyyttä on tullut, ja kestän negatiivisuutta paremmin kuin ennen.

Juuri nyt elämä on aika hyvässä tasapainossa, ajattelee Päivi.

Työ on ihan mielekästä, muttei henkisesti kuormittavaa. Henkisiä voimavaroja jää muuhunkin. Aiemmin syrjään jääneet luovat harrastukset on herätetty uudestaan henkiin.

– Harrastukset jäivät, kun työ vei voimia. Nyt olen alkanut taas tehdä musiikkia ja maalata.

Aikaa kuluu myös omakotitalon autotallissa, jossa on Päivin oma verstas.

– Täällä voin vaikka vuolla puu-ukkoja, hän sanoo nauraen.

Autotallissa on Päivin verstas, jossa syntyy myös taidetta. Katri Viitaniemi

Työ ja vapaa-aika ovat nyt tasapainossa, mutta tasapainoa elämään tuo sekin, että kotona on hyvä olla.

– Viihdyn tässä perheessä, rakkaita ovat nämä kaikki, sanoo Bergqvist omituisista otuksistaan: akasta, kissasta ja possuista.

Yhteistä elämää Marittan kanssa on eletty 13 vuotta.

– Kulmat on hiottu tässä ajassa, toteaa Maritta hymyillen.

Tarvetta hiomiselle ovat aiheuttaneet erilaiset temperamentit. Maritta on luonnostaan rauhallisempi ja verkkaisempi kuin nopealiikkeinen puolisonsa.

– Minä vielä pesen hampaita kun Päivillä on jo auto käynnissä, hän kuvaa pariskunnalle tyypillistä lähtötilannetta.

Hurtti huumori yhdistää pariskuntaa ja se on auttanut eteenpäin monesta vaikeasta paikasta. Surua, huolta ja menetyksiäkin on viime vuosina koettu. Kuolema on vienyt monta läheistä, viime vuonna Marittan pojan.

Kuoleman jälkeen Jarnolle istutettiin pihaan omenapuu. Moni muukin pois nukkunut rakas on saanut sinne oman puunsa. On Matti-kuusi, Eeva-tammi, Virva-päärynäpuu ja muitakin.

– Minkähänlainen metsä tässä joskus on?

Raskaat kokemukset ovat lujittaneet parisuhdetta.

– Kaikella on tarkoitus, ja yhdessä selvitään aina. Niin me molemmat uskomme, sanoo Päivi.

Maritta ja Päivi Bergqvist ovat olleet yhdessä 13 vuotta. "Kulmat on hiottu", sanoo Maritta. Katri Viitaniemi

Kun Päivi ja Maritta virallistivat parisuhteensa kesällä 2009, heille kerrottiin, että he olivat ensimmäinen Iisalmen maistraatissa parisuhteensa rekisteröinyt pari.

Uuden avioliittolain tultua voimaan he muuttivat rekisteröidyn parisuhteensa avioliitoksi ja ottivat yhteisen sukunimen.

– Oikeastaan kaikki homokaverit ovat muuttaneet pois Lapinlahdelta. Minä en ole koskaan halunnut pois, enkä ole mitään ikävää meistä koskaan kuullut puhuttavan, sanoo Päivi.

Hän uskoo sen johtuvan siitä, ettei mitään puhumista ole.

– Elämme ihan tavallista elämää.

Jos jotain saisi itselleen toivoa, Päivi ja Maritta toivoisivat yhteistä ulkomaanmatkaa, koska sellainen on tekemättä.

Isompi toive liittyy siihen, millaisten silmälasien läpi ihmiset yleensä maailmaa, toisia ihmisiä ja omaa elämäänsä katsovat.

– Toivoisin, ettei mentäisi niin hirveellä negatiivisuudella aina eteenpäin, sanoo Päivi.

– Että maailmassa olisi enemmän rakkautta.

Etusivulla nyt