Matti ja Liisa 50 vuotta: Itsenäisyys on vapautta valita oikeat yhteistyökumppanit

Tero Joutselainen

Tero Joutselainen

Nimeksi ei tullut Ararat Oy tai Matti ja Liisa Oy. Jälkimmäinen sentään tuli lehden nimeksi.

Vuonna 1970 perustettiin Lapinlahden-Varpaisjärven Kustannus Oy julkaisemaan Matti ja Liisa -lehteä. Lehden ensimmäinen näytenumero ilmestyi 26.11.1970. Saman vuoden lopulla ilmestyi vielä kaksi muuta näytenumeroa, ja vuoden 1971 alusta lähtien lehti alkoi ilmestyä säännöllisesti joka torstai.

Lehti perustettiin 70-lukulaisen kuvailun mukaan kahden suhteellisen pienen ja talouselämältään tuolloin varsin yksipuolisen maalaiskunnan alueelle. Saman kuvauksen mukaan tosin kehitys oli sitten varsin voimakasta vuosikymmenen alussa. Tästäkin huolimatta lehden perustamisen ei katsottu olevan kovin järkevä sijoituskohde ja alku olikin tappiollista aikaa vuosi toisensa perään.

Matti ja Liisa saavutti kuitenkin varsin nopeasti niin suuren suosion, että oli kahden ilmestymiskuntansa alueella suurilevikkisin lehti. Tuosta asemasta lehti ei ole sen koommin luopunut – eikä luovu.

Lehden perustamisen ajatuksena oli monen ajatuksen esittäjän mielessä myös kuntien kehittäminen, jonka eräänä edellytyksenä oman paikallislehden saaminen oli. Aktiivisuus kuntien toiminnasta tiedottamisessa oli erityisen tärkeää ensimmäisinä vuosikymmeninä.

Kahdesta ilmestymiskunnasta tuli lehden nelikymppisten jälkeen vuoden 2011 alkaessa yksi, ja lehden rooli kuntaliitoskeskustelussa huomioitiin Aluehallintoviraston kunniakirjalla. Tästä kunnianosoituksesta huolimatta lehti on tänä päivänä edelleen Lapinlahden ja Varpaisjärven paikallislehti.

Lapinlahtelaisen teollisuuden menestystarinat pitävät sisällään hyvin paljon samoja elementtejä, jotka tekevät kunnastakin vahvan.

Se ei ole vanhan jaon korostamista. Enemmänkin sen tunnustamista, miten ihmisen identiteetti voi olla yhtä aikaa lapinlahtelainen ja varpaisjärveläinen – tai niin kuin tässä lehdessä kerrotaan, lapinlahtelainen ja venäläinen.

Kun aikaisemmat juhlanumerot ovat keskittyneet siihen, mitä Matti ja Liisa -lehden alkuvuosina on tapahtunut, niin tällä kertaa toimitus päätti kertoa henkilöiden kautta, mitä Lapinlahti on vuonna 2020. Samalla tulevat tutuksi Lapinlahden ja Varpaisjärven lähivuosikymmenet. Tosin yksittäisten ihmisten henkilökohtaisesta näkökulmasta.

50 vuoden takaisesta levikkialueen kuvauksesta on jäljellä se maalaiskunta. Sitä Lapinlahti on ylpeästi edelleen. Kuitenkin elinkeinorakenne on muuttunut voimakkaasti, ja työpaikoista enemmistö on palvelualoilla.

Toimialoittain tarkasteltuna teollisuus, terveys- ja sosiaalipalvelut ja alkutuotanto kattavat lähes tasavahvoina yhteensä puolet kunnan alueen työpaikoista. Monipuolisuudesta kertookin loppujen paikkojen jakautuminen parillekymmenelle eri toimialalle.

Lapinlahtelaisen teollisuuden menestystarinat pitävät sisällään hyvin paljon samoja elementtejä, jotka tekevät kunnastakin vahvan. Teolliset toimijat keräävät lähialueilta ja yhteistyöstä voimansa ja jalostavat ne koko Suomen ja jopa vientimarkkinoille. Ketteryys ja innovatiivisuus ovat kuvaavia termejä hyvin monen yrityksen kohdalla.

Lapinlahden kunnan kohdalla korostetaan usein itsenäisyyttä. Tässä tapauksessa se tarkoittaa kuitenkin paremminkin mahdollisuutta valita yhteistyökumppani kulloisen tarpeen mukaan.

Juhlalehden henkilöjutut kertovat monesta eri näkökulmasta tarinaa maailman parhaasta paikasta. Kuva on monipuolistunut muullakin tavoin kuin elinkeinorakenteen näkökulmasta.

Näiden tarinoiden myötä kiitämme kaikkia lukijoita ja yhteistyökumppaneita kuluneista 50 vuodesta. Erityisesti teitä, jotka olette kulkeneet koko matkan mukanamme.

Kirjoittaja on Matti ja Liisa -lehden neljäs päätoimittaja.

Kommentoi