torstai 14.11.2019 Iiris

Lapinlahden ja Varpaisjärven paikallislehti

Kestomenestys vaatii oikean ajan ja paikan sekä tilauksen – jota ei voi selittää.

Jukka Kuoppamäki konsertoi Lapinlahden kirkossa torstaina 14.11. kello 19. Hyväntekeväisyyskonsertin lipputuotot LC Lapinlahti Viertäjien kautta Lapinlahden nuorison hyväksi. Ennakkolippuja myy Lapinlahden Kirjakauppa.

Juha Miettinen

Monet laulaja-lauluntekijä Jukka Kuoppamäen, 77, itselleen tai muille kirjoittamat laulut ovat muutamassa vuosikymmenessä saavuttaneet ikivihreän aseman.
Kansakunnan kaapin päälle nousseita lauluja ovat muun muassa Kuoppamäen itsensä ensilevyttämät Pieni mies (1971), Paljon sanomatta jää (1971), Sininen ja valkoinen (1972) sekä Kultaa tai kunniaa (1973).
Ikivihreiden asemassa ovat myös Katri Helenan levyttämät Ei kauniimpaa (1969) ja Anna mulle tähtitaivas (1992) sekä Jari Sillanpään läpimurtolaulu Satulinna (1995).

Mies ikivihreiden takaa sanoo, että kestomenestys ei koskaan synny tekemällä tehden tai laskelmoiden.
– Taustalla täytyy olla oikea aika ja paikka, sekä jonkinlainen tilaus. Sitä tilausta ei voi oikein sanoin kuvailla tai selittää.
– Laulun vaan täytyy jotenkin osua tämän kansakunnan sieluun ja ajattelutapaan ja sydämeen.
Kuoppamäen mukaan ikivihreää laulua ei kukaan pysty tekemään tarkoituksella.
– Se sattuu jos sattuu kohdalle. Ei sitä voi suunnitella.
Kuoppamäki esiintyy hyväntekeväisyyskonsertissa Jukka Ruusumaan säestämänä Lapinlahden kirkossa torstaina 14.11.

Katri Helenan 1990-luvun alussa levyttämän Anna mulle tähtitaivas -laulun jättimenestystä on selitetty muu muassa sillä, että kappale antoi lohtua talouslaman kourissa rämpivälle kansakunnalle.
Kuoppamäki ei osannut aavistaa laulua kirjoittaessaan, millaiseen kultasuoneen sävelkynällään sohaisi.
– Paljon myöhemmin näin sellaisen Suomen Kuvalehden numeron, missä oli kerrottu jonkun maaseutupitäjän kansakoulun vaiheet.
– Jokaisessa kohtalossa oli paljon vaikeuksia. Oli surua, eroa ja sairautta, ehkä lapsettomuutta ja mitä kaikkea.
Kuoppamäki huomasi kyseisen artikkelin yhdessä valokuvassa keittiön korkkitaulun, johon oli nuppineulalla kiinnitetty hänen laulunsa.
– Ajattelin, että se laulu on niin kuin rukous oikeastaan. Etenkin kun Katri Helena oli sen laulanut. Kyllähän siitä suurin ansio kuuluu Katrille myös.

Kuoppamäki on sanonut, että yksinkertaisen mutta hyvän laulun tekeminen on vaikeaa.
– Täytyy luottaa omaan vaistoonsa ja tyyliinsä.
– Mihinkään kikkailuun ei tule mennä. Se ei vie tulokseen, vaan laulun tekemisen täytyy alusta loppuun olla luonnollinen.
Lauluntekijä sanoo, että hänen omat laulunsa ovat tyyliltään kansanlaulumaisia.
– Se on minun maku myös. Ei niissä ole mitään ihmeellisiä sointukuvioita tai säestyksiä.
Kuoppamäki myöntää, että hän on saanut lauluihinsa vaikutteita etenkin vanhasta Suomi-iskelmästä, folkista ja ranskalaisesta chansonista.
Hän laskee, että on kirjoittanut vajaat 2000 musiikkikappaletta.

Tuotteliaampiakin säveltäjiä myös kevyen musiikin puolella on.
Määrä ei tietenkään korvaa laatua.
– Kun tekee paljon, niin sitten jo oma maku sanoo, että ei tästä tule mitään. Ja se paperi revitään ja se menee paperikoriin.
– Ei kaikki ole hyviä. Joskus vaan täytyy kirjoittaa jotain ulos, mikä on tulollaan, vaikkei sitä koskaan esittäisi. Täytyy kokeilla myös.
Tuotantoa yhdistää tekijänsä mukaan pyrkimys saada maailmasta aikaan parempi.
– Ei tämä ole kapinaa, vaan melkein sen vastakohta.
– Tärkein voima on kuitenkin rakkaus. Enkä tarkoita sukupuolisuhteita vaan sitä, että me yritetään olla hyviä ja ystävällisiä toisillemme, ja välttää riitaa ja konflikteja.
– Tämä on tärkein yhdistävä tekijä tuotannossani. Että jos jossain olisi jotkut mellakat, niin en minä nyt sinne lähtisi sekaan.

Jätä kommentti

*