tiistai 15.7.2019 Rauni, Rauna

Lapinlahden ja Varpaisjärven paikallislehti

Hei me peruskorjataan!

Lapinlahdella on alkamassa rinta rinnan kaksi mittavaa peruskorjaushanketta. Tällä viikolla on lähetelty tarjouspyyntöäasiakirjoja sekä terveyskeskuksen että taidemuseon peruskorjauksesta.

Terveyskeskuksen viiden miljoonan euron peruskorjaus käynnistyy toukokuussa. Julkisivuremontin tarpeesta tiedotettiin jo vuosi sitten, joten remontin alkaminen on ollut vain ajan kysymys. Yllättävämpi uutinen tällä viikolla oli se, että myös taidemuseo menee remonttiin aivan lähiaikoina. Museoremonttikin on miljoonahanke: ainakin kahden miljoonan lasku remontista on luvassa.Toiminta terveyskeskuksen ja taidemuseon seinien sisällä on kovin eri tyyppistä, mutta rakennuksissa ja remonteissa on paljon yhteistä.
Terveyskeskus on valmistunut 1974, taidemuseo 1976. Molemmat edustavat tyypillistä oman aikansa arkkitehtuuria: punatiilistä julkisivua, tasakattoa. Myös molempien korjaustarpeet ovat oman aikansa rakennuksille tyypillisiä: kosteusvaurioita, sisäilmaongelmia.

70-luvun rakentaminen on niin huonossa maineessa, että rakennustekniikkaan ja -kulttuuriin täysin perehtymätönkin osaa todennäköisesti antaa siitä ”asiantuntevan” tuomion. 70-luvun talot ovat homeessa. 70-luvun talot olisi ihan sama purkaa. 70-luvun talossa on kuin muovipussissa olisi. Ja kaiken tämän lisäksi 70-luvun talot ovat vieläpä rumiakin.

Osittain totta. 70-luvulla rakennetuissa taloissa on varmasti keskimääräistä enemmän sisäilmaongelmia. Mutta mutta: kyllä 70-luvulla rakennettiin myös hyviä taloja. Ja toisaalta: sisäilmaongelmia voi olla ihan kaiken ikäisissä rakennuksissa.
On sanottu, että 70-luvun rakentamiselle oli tyypillistä tehokkuuteen ja nopeuteen pyrkiminen laadun kustannuksella. Voi olla, mutta olisi väärin yksinkertaistaa asia niin, että 70-luvulla talot hutiloitiin pystyyn hälläväliä-meiningillä. 40 vuotta sitten rakennettiin 40 vuoden takaisella tietotaidolla. Rakennusosaaminen on kehittynyt, kun tietoa on tullut lisää.

Myös asenteissa on tapahtunut muutosta. Kun terveyskeskuksen julkisivuremontista viime vuoden helmikuussa ensi kertaa tiedotettiin, sekä arkkitehti että kunnan edustajat vakuuttivat, ettei nyt olla laittamassa vain paikkaa paikan päälle. Sen sijaan että korjattaisiin vain akuutit ongelmat, tutkitaan kannattaako samalla tehdä muutakin. Muutenhan vaarana olisi, että rakenteita revitään muutaman vuoden päästä taas auki, kun jokin akuutti korjaustarve ilmenee. Kun kerran korjataan, korjataan kunnolla, ja ehkä myös ennakoiden.

Taidemuseon peruskorjaushankkeen lähtökohta on samankaltainen. Kun kerran vuotava katto ja kostunut alapohja joudutaan korjaamaan, on viisasta ja pitkänäköistä tehdä samalla muutakin. Eemil Halosen kipsiveistosten säilytysongelman ratkaisuksi on tähän asti puhuttu Eemil Halosen museon, ”vanhan navetan” remontoimisesta tarkoitukseen paremmin sopivaksi. Tällä hetkellähän arvokkaat kipsit haurastuvat kosteassa tilassa, jonka lämpötila vaihtelee. Nyt kun taidemuseo joudutaan peruskorjaamaan, rakennetaan sinne laajennusosa veistosten säilyttämiseen. Ei ole järkevää remontoida kahta museota, kun yhden remontoimisella voi ratkaista kaksi isoa ongelmaa.

Jos peruskorjaushankkeet etenevät suunnitelluissa aikatauluissaan, vietetään kesällä 2016 Lapinlahdella kahdet isot avajaiset ja tupaantuliaiset.

Kommentit

  • Risto Lappalainen

    40 vuotta sitten ei kehittynyt rakentaminen vaan Se tuhottiin ja sama jatkuu. Rakentaminen on kehittynyt muutama tuhat vuotta. Nykyinen rakentaminen nojaa öljy teollisuuden kuona-aineista valmistettaviin tuotteisiin. Ottakaapa asioista ennenkuin kirjoittelette asiatietoa. Taatusti Lapinlahtelaisena ette varmaankaan aja emoyhtiön ja heidän mainostajien intressejä vaan kansalaisten.

Jätä kommentti

*