tiistai 22.10.2018 Anja, Anita, Anniina, Anitta, Anette

Lapinlahden ja Varpaisjärven paikallislehti

Ammattiautoilijoiden mielestä huono kunnossapito heikentää jo liikenneturvallisuutta

Anne Moilanen

”Tietä voidaan pitää huonokuntoisena, jos sillä liikkuessa pitää urien tai vaurioiden vuoksi vaihtaa ajolinjoja, tai jos tie on niin epätasainen, että se haittaa matkustusmukavuutta.”
Tämä Liikenneviraston verkkosivuilta löytyvä huonokuntoisen tien määritelmä huvittaa varpaisjärveläistä Jukka Väänästä.
– Kyllä, nämä kriteerit täyttyvät aivan varmasti kaikilla tänä aamuna ajettavilla sorateillä. Jopa osa asfalttiteistä istuu määritelmään, toteaa Väänänen ohjaillen koulubussia Urimolahteen päin.
Ruukintien loppupäässä tien pinnoitus muuttuu asfaltista soraan.
Auto kolisee ja hyppii, vaikka vauhtia ei ole juuri nimeksikään.
– Tästä joutuu menemään ihan hiipimällä. Siis ykkösvaihdetta käyttäen. Urat ovat todella pahoja. En haluaisi hajottaa autoa.

Väänänen on kuljettanut koululaisia työkseen yli 20 vuotta. Perjantaiaamun ajolenkki Urimolahdelta Mantinan kautta Lukkarilaan on kokeneellekin autoilijalle eräänlainen ajokoe.
– Pitää ajaa pujottelemalla. Jos ei malttaisi tehdä niin, ei varmasti pääsisi edes perille. Montut ovat paikoitellen todella syviä.
Tällainen pujotteleva ajotyyli rasittaa Väänäsen mukaan sekä kuljettajaa että autoa.
– Vaikuttaahan se myös liikenneturvallisuuteen, kun joutuu välillä pakon edessä koukkaamaan vasemmalle laidalle.
Kolina autossa käy korviin, vaikka Väänänen tekeekin jatkuvasti töitä löytääkseen tiestä tasaisempaa ajolinjaa kulkea.

Kouluauton kääntyessä Mantinantieltä Viitasentielle pystyn jälleen kuulemaan kuljettajan puheen.
– Ai miksikö tie muuttui yhtäkkiä paremmaksi? Saavuimme juuri valtion ylläpitämältä tieosuudelta yksityisen tieosuuskunnan hoitamalle tieosuudelle, Väänänen selittää.
– Ihan yleisesti voidaan sanoa, että pihatiet ovat täällä yleisiä teitä paremmassa kunnossa.

Lukkarilan Saarvanmäentiellä tilanne on kuluneena kesänä mennyt siihen pisteeseen, että yksityishenkilöt ovat ryhtyneet korjaustoimenpiteisiin.
– Suurimpia monttuja on ollut pakko tasoittaa itse, etteivät nyt autot ihan kokonaan hajoaisi. En tiedä mitä tässä pitäisi tehdä, kun asialle ei taaskaan näytä tapahtuvan mitään, pohtii tien varrella asuva Jorma Lundgren.
Siinä että sorateiden kuntoa moititaan, ei Väänäsen mukaan ole mitään uutta. Se, mikä tekee tilanteesta nyt erityisen kestämättömän, on yleinen välinpitämättömyys asiaa kohtaan.
– Ennen kelirikot korjattiin. Nyt kelirikosta varoittava liikennemerkki saatetaan vaan jättää pysyvästi paikoilleen.
– Montun kohdalle tuotu varoitusmerkki ei poista monttua tiestä, vaan sorateiden kunnossapitoon vaadittaisiin säännöllistä tienhoitoa. Jo säännöllisillä ja oikeaoppisilla lanauksilla pystyttäisiin parantamaan tilannetta huomattavasti.

Myös kunnalta toivottaisiin napakampaa kannanottoa asiaan.
– Koulukyytejä ajaessamme teemme töitä kunnalle. Meillä on ollut sellaisiakin tilanteita, joissa olemme joutuneet ilmoittamaan kuntaan, että nämä lapset jäävät nyt hakematta, koska kouluauto ei kerta kaikkiaan pääse perille kohteeseen.
– Vasta tällöin kunnassa reagoidaan, Väänänen harmittelee.
Se, mitä tavallinen autoilija voi asian eteen tehdä, on ilmoitus Liikenneviraston Tienkäyttäjän linjalle.
– Kannattaa tehdä ilmoitus aina, kun havaitsee tiessä olevan ongelman, esimerkiksi pahan kuopan tai reiän, Väänänen suosittelee.
Tienkäyttäjän linjalle jätetyt ilmoitukset välitetään paikalliselle alueurakoitsijalle, joka päättää tarvittavista toimenpiteistä tielle asetettujen laatuvaatimusten perusteella.
Tienkäyttäjän linja palvelee ympäri vuorokauden numerossa 0200 2100.

Pujottelemaan voi joutua

Katri Viitaniemi

Kunnossapito ja rakentaminen -yksikön päällikkö Vesa Partanen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta kertoo, että palautetta Varpaisjärven sorateiden kunnosta on tienpitäjälle tullut jonkin verran.
– Teiden kuntoa on palautteiden perusteella käyty myös tarkistamassa. Joitakin puutteita siellä on, hän myöntää.
Korjaustoimenpiteitä on tulossa.

Pääosin alueen soratiet ovat kuitenkin Partasen mukaan hoitoluokitukseen perustuvien laatuvaatimusten mukaisessa kunnossa.
– Laatuvaatimukset sallivat yksittäiset kuopat teissä. Pitkällä matkalla jatkuvasti kuoppia ei toki saa olla.
II-hoitoluokan teillä voikin siis Partasen mukaan joutua väistelemään kuoppia, jos kuopista pääsee kuitenkin pujottelemalla ohi. Tämä ei vielä tarkoita että tien kunnossapito on laiminlyöty.
Omatoimisiin korjaustoimenpiteisiin eivät tienkäyttäjät saisi ryhtyä.
– Se on luvanvaraista toimintaa, joka edellyttää muun muassa työturvallisuuskoulutusten suorittamista, kertoo Partanen.
Ainoa oikea tapa toimia on hänen mukaansa yhteydenotto Tienkäyttäjän linjalle.
Partanen muistuttaa myös, että ajoneuvon rikkoutumisesta on mahdollisuus hakea ja saada korvausta. Jos auto särkyy kuoppaan josta on ilmoitettu tienpitäjälle, korvausta voi hakea.

Soratieverkosto on Partasen mukaan rakenteiltaan paikoin niin huonossa kunnossa, että teiden hoitaminen on vaikeaa.
– Kuoppia syntyy hyvin nopeasti.

Kommentit

  • Tienkäyttäjä

    Ukko-Paavon tiellä todella syvät kuopat. Jopa pyörällä ajaminen hankalaa.

Jätä kommentti

*